Suntuubi-palvelussa käytetään evästeitä. Palvelua käyttämällä hyväksyt evästeiden käytön. Lue lisää. OK

  

Historiasta tähän päivään

 

Mäkiautoilusta puhuttaessa tulee ensimmäiseksi itselleni mieleen 1950- ja 1960 -lukujen pojanviikarit itsetehdyissä ”saippua laatikoissaan” nämä mainiot miehenalut kisasivat aidosti omaksi ilokseen itselaadittuine sääntöineen kotipihojen läheisyydessä olevilla mäen töppyröillä ilman aikuisten läsnäoloa ja sääntöjä. Monesti nuorison mielestä kaikki hauska loppuu kun aikuiset saapuvat paikalle omine sääntöineen.

On selvää, että aikuisten apua tarvitaan ja tarvittiin tuohonkin aikaan ns. isojen mäkiauto kisojen organisoinnissa. Erilaiset järjestöt osallistuivat myös näiden kisojen järjestämiseen. Näihin ns. isoihin kisoihin osallistui kuitenkin vain minimaalisen pieni joukko mäkiautoilu harrastajien kokonaismäärästä, mutta hyvä näinkin.

 

1970-luvulta lähtien nuorison omatoiminen harrastustoiminta ja samalla mäkiautoilu harrastus lähti pikkuhiljaa hiipumaan. Aikuisten vapaa-ajan lisääntyminen toi mahdollisuuden harrastaa jälkikasvun kanssa yhdessä monenlaista laajemmin organisoitua seuratoimintaa kuten nappulaliigat, jalkapallo, jääkiekko, mikroautoilu jne.

 

1980-luvulla tietotekniikan kehitys mahdollisti kotitietokoneiden tulon mm. Commodore 64, joka valloitti nuorison mielenkiinnon.

 

1990-luvusta lähtien tietokonemaailma peleineen ovat vieneet entistä suuremman osan nuorison vapaa-ajasta.

 

2000-luvun alussa mäkiautoilua lähdettiin elvyttämään uudestaan (mm. Automuseo Mobilia ja PTK). Mäkiautoilun SM-sarja ajettiin kuutena kesänä.

 

2000-luvun alkuun sijoittuu myös mäkiautoilusta kehitetyn rinneautoilutoiminnan alkaminen laskettelukeskuksissa. MCC Action Park rinneautoilussa ei autoja tarvitse itse rakentaa vaan voi vuokrata auton ja varusteet sekä ostaa tarvittavan määrän laskuja. Hissi siirtää auton ja ajajan rinteen huipulle ja vauhtiajot voi alkaa. Jokaisesta laskusta otetaan aika tuhannesosasekunnin tarkkuudella eli ajotaidollisesti nopein kuski voittaa aina. Ryhmäkisoja ajetaan päivittäin useita ja aktiiviharrastajille on järjestetty rinneautoilun SM-kisat jo vuodesta 2002 alkaen. Lisää tietoa www.mccaction.com sivuilla.

 

Show mielisiä mäkiautokisoja, jotka saivat valta kunnalista näkyvyyttä olivat RedBull kisat Helsingissä 2002 ja 2005. Myös teekkarit järjestivät Helsingin Otaniemessä Alwarin ajot nimisen kisan jossa ajettiin kahdessa luokassa mäkiautot ja MCC rinneautot. Perinteeksi on muodostunut Lappeenrannan Koneenrakennuskillan (KRK ry) järjestämät K Ruisinki mäkiautoilu tapahtuma ennen Vappua, kisa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Skinnarilan mutkamäessä. Luokkia on korjaussarja niminen omavalmisteluokka ja yleinen sarja. Yleisessä sarjassa on kisattu MCC Kouvolasta lainatuilla rinneautoilla. Lisää tietoa www.koneenrakennuskilta.fi sivuilla.

 

Turun saadessa Euroopan kulttuuripääkaupunki isännyyden vuodelle 2011 mäkiautoilu/rinneautoilu hyväksyttiin myös yhdeksi kulttuuri tapahtumaksi.

2010 Turussa järjestettiin Turku GP nimeä kantava kilpailu, jossa kisattiin kahdessa luokassa eli tehdasvalmiste MCC rinneautot ja omavalmiste mäkiautot. Kilpailupaikka oli kaupungin sydämessä eli taidemuseonmäki ja maali kauppatorilla. Tämä kilpailu liittyi ennakkotapahtumana kulttuuripääkaupunki vuoteen ja kisa toistui elokuussa 2011. Lisää tietoa www.turkugp.fi sivuilla.

 

2000-luvun puolenvälin jälkeen myös opinahjot ovat lähteneet innolla mukaan mäkiautoiluun mm. Mikkelin- ja Turun AMK, Turun Ammatti-Instituutti sekä turun alueen peruskoulut kouluvaarien avustuksella ovat rakentaneet autoja ja järjestäneet koulujenvälisiä kilpailuja. Mäkiautojen rakentaminen oppilastyönä on palkitsevaa monelta näkökulmalta katsottuna, koska kohde on hyvin konkreettinen.

Kehittää taitoja mm. suunnitteluun, muotoiluun, materiaalivalintaan, komponenttikartoitukseen, työpiirustusten laadintaan, valmistustekniikkaan, testaukseen, testitulosten analysointiin, kehitystoimenpiteisiin, kilpailuprosessiin ja tiimityöskentelyyn.

 

2000-luvulla on perustettu lukematon määrä perhe- ja kaveriporukkatiimejä joista osa on tehnyt toiminnastaan hienoja kotisivuja nettiin.

 

Tässä tuli mainittua vain muutamia hankkeita ja kilpailutapahtumia lajin historiasta suomessa. Laji kokonaisuudessaan on siis osoittanut elpymisen merkkejä ja miksei, onhan kysymys ympäristöystävällisestä eko- autoilusta.

 

 

19.2

 

 

 

 


 

 

  

Historiasta tähän päivään

 

Mäkiautoilusta puhuttaessa tulee ensimmäiseksi itselle mieleen 1950- ja 1960 -lukujen pojanviikarit itsetehdyissä ”saippua laatikoissaan” nämä mainiot miehenalut kisasivat aidosti omaksi ilokseen itselaadittuine sääntöineen kotipihojen läheisyydessä olevilla mäen töppyröillä ilman aikuisten läsnäoloa ja sääntöjä. Monesti nuorison mielestä kaikki hauska loppuu kun aikuiset saapuvat paikalle omine sääntöineen.

On selvää, että aikuisten apua tarvitaan ja tarvittiin tuohonkin aikaan ns. isojen mäkiauto kisojen organisoinnissa. Erilaiset järjestöt osallistuivat myös näiden kisojen järjestämiseen. Näihin ns. isoihin kisoihin osallistui kuitenkin vain minimaalisen pieni joukko mäkiautoilu harrastajien kokonaismäärästä, mutta hyvä näinkin.

 

1970-luvulta lähtien nuorison omatoiminen harrastustoiminta ja samalla mäkiautoilu harrastus lähti pikkuhiljaa hiipumaan. Aikuisten vapaa-ajan lisääntyminen toi mahdollisuuden harrastaa jälkikasvun kanssa yhdessä monenlaista laajemmin organisoitua seuratoimintaa kuten nappulaliigat, jalkapallo, jääkiekko, mikroautoilu jne.

 

1980-luvulla tietotekniikan kehitys mahdollisti kotitietokoneiden tulon mm. Commodore 64, joka valloitti nuorison mielenkiinnon.

 

1990-luvusta lähtien tietokonemaailma peleineen ovat vieneet entistä suuremman osan nuorison vapaa-ajasta.

 

2000-luvun alussa mäkiautoilua lähdettiin elvyttämään uudestaan (mm. Automuseo Mobilia ja PTK). Mäkiautoilun SM-sarja ajettiin kuutena kesänä.

 

2000-luvun alkuun sijoittuu myös mäkiautoilusta kehitetyn rinneautoilutoiminnan alkaminen laskettelukeskuksissa. MCC Action Park rinneautoilussa ei autoja tarvitse itse rakentaa vaan voi vuokrata auton ja varusteet sekä ostaa tarvittavan määrän laskuja. Hissi siirtää auton ja ajajan rinteen huipulle ja vauhtiajot voi alkaa. Jokaisesta laskusta otetaan aika tuhannesosasekunnin tarkkuudella eli ajotaidollisesti nopein kuski voittaa aina. Ryhmäkisoja ajetaan päivittäin useita ja aktiiviharrastajille on järjestetty rinneautoilun SM-kisat jo vuodesta 2002 alkaen. Lisää tietoa www.mccaction.com sivuilla.

 

Show mielisiä mäkiautokisoja, jotka saivat valta kunnalista näkyvyyttä olivat RedBull kisat Helsingissä 2002 ja 2005. Myös teekkarit järjestivät Helsingin Otaniemessä Alwarin ajot nimisen kisan jossa ajettiin kahdessa luokassa mäkiautot ja MCC rinneautot. Perinteeksi on muodostunut Lappeenrannan Koneenrakennuskillan (KRK ry) järjestämät K Ruisinki mäkiautoilu tapahtuma ennen Vappua, kisa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Skinnarilan mutkamäessä. Luokkia on korjaussarja niminen omavalmisteluokka ja yleinen sarja. Yleisessä sarjassa on kisattu MCC Kouvolasta lainatuilla rinneautoilla. Lisää tietoa www.koneenrakennuskilta.fi sivuilla.

 

Turun saadessa Euroopan kulttuuripääkaupunki isännyyden vuodelle 2011 mäkiautoilu/rinneautoilu hyväksyttiin myös yhdeksi kulttuuri tapahtumaksi.

2010 Turussa järjestettiin Turku GP nimeä kantava kilpailu, jossa kisattiin kahdessa luokassa eli tehdasvalmiste MCC rinneautot ja omavalmiste mäkiautot. Kilpailupaikka oli kaupungin sydämessä eli taidemuseonmäki ja maali kauppatorilla. Tämä kilpailu liittyi ennakkotapahtumana kulttuuripääkaupunki vuoteen ja kisa toistuu elokuussa 2011. Lisää tietoa www.turkugp.fi sivuilla.

 

2000-luvun puolenvälin jälkeen myös opinahjot ovat lähteneet innolla mukaan mäkiautoiluun mm. Mikkelin- ja Turun AMK, Turun Ammatti-Instituutti sekä turun alueen peruskoulut kouluvaarien avustuksella ovat rakentaneet autoja ja järjestäneet koulujenvälisiä kilpailuja. Mäkiautojen rakentaminen oppilastyönä on palkitsevaa monelta näkökulmalta katsottuna, koska kohde on hyvin konkreettinen.

Kehittää taitoja mm. suunnitteluun, muotoiluun, materiaalivalintaan, komponenttikartoitukseen, työpiirustusten laadintaan, valmistustekniikkaan, testaukseen, testitulosten analysointiin, kehitystoimenpiteisiin, kilpailuprosessiin ja tiimityöskentelyyn.

 

2000-luvulla on perustettu lukematon määrä perhe- ja kaveriporukkatiimejä joista osa on tehnyt toiminnastaan hienoja kotisivuja nettiin.

 

Tässä tuli mainittua vain muutamia hankkeita ja kilpailutapahtumia lajin historiasta suomessa. Laji kokonaisuudessaan on siis osoittanut elpymisen merkkejä ja miksei, onhan kysymys ympäristöystävällisestä eko- autoilusta.

 

 

 

 


 

 

Historiasta tähän päivään

 

Mäkiautoilusta puhuttaessa tulee ensimmäiseksi itselle mieleen 1950- ja 1960 -lukujen pojanviikarit itsetehdyissä ”saippua laatikoissaan” nämä mainiot miehenalut kisasivat aidosti omaksi ilokseen itselaadittuine sääntöineen kotipihojen läheisyydessä olevilla mäen töppyröillä ilman aikuisten läsnäoloa ja sääntöjä. Monesti nuorison mielestä kaikki hauska loppuu kun aikuiset saapuvat paikalle omine sääntöineen.

On selvää, että aikuisten apua tarvitaan ja tarvittiin tuohonkin aikaan ns. isojen mäkiauto kisojen organisoinnissa. Erilaiset järjestöt osallistuivat myös näiden kisojen järjestämiseen. Näihin ns. isoihin kisoihin osallistui kuitenkin vain minimaalisen pieni joukko mäkiautoilu harrastajien kokonaismäärästä, mutta hyvä näinkin.

 

1970-luvulta lähtien nuorison omatoiminen harrastustoiminta ja samalla mäkiautoilu harrastus lähti pikkuhiljaa hiipumaan. Aikuisten vapaa-ajan lisääntyminen toi mahdollisuuden harrastaa jälkikasvun kanssa yhdessä monenlaista laajemmin organisoitua seuratoimintaa kuten nappulaliigat, jalkapallo, jääkiekko, mikroautoilu jne.

 

1980-luvulla tietotekniikan kehitys mahdollisti kotitietokoneiden tulon mm. Commodore 64, joka valloitti nuorison mielenkiinnon.

 

1990-luvusta lähtien tietokonemaailma peleineen ovat vieneet entistä suuremman osan nuorison vapaa-ajasta.

 

2000-luvun alussa mäkiautoilua lähdettiin elvyttämään uudestaan (mm. Automuseo Mobilia ja PTK). Mäkiautoilun SM-sarja ajettiin kuutena kesänä.

 

2000-luvun alkuun sijoittuu myös mäkiautoilusta kehitetyn rinneautoilutoiminnan alkaminen laskettelukeskuksissa. MCC Action Park rinneautoilussa ei autoja tarvitse itse rakentaa vaan voi vuokrata auton ja varusteet sekä ostaa tarvittavan määrän laskuja. Hissi siirtää auton ja ajajan rinteen huipulle ja vauhtiajot voi alkaa. Jokaisesta laskusta otetaan aika tuhannesosasekunnin tarkkuudella eli ajotaidollisesti nopein kuski voittaa aina. Ryhmäkisoja ajetaan päivittäin useita ja aktiiviharrastajille on järjestetty rinneautoilun SM-kisat jo vuodesta 2002 alkaen. Lisää tietoa www.mccaction.com sivuilla.

 

Show mielisiä mäkiautokisoja, jotka saivat valta kunnalista näkyvyyttä olivat RedBull kisat Helsingissä 2002 ja 2005. Myös teekkarit järjestivät Helsingin Otaniemessä Alwarin ajot nimisen kisan jossa ajettiin kahdessa luokassa mäkiautot ja MCC rinneautot. Perinteeksi on muodostunut Lappeenrannan Koneenrakennuskillan (KRK ry) järjestämät K Ruisinki mäkiautoilu tapahtuma ennen Vappua, kisa on järjestetty vuodesta 2005 lähtien Skinnarilan mutkamäessä. Luokkia on korjaussarja niminen omavalmisteluokka ja yleinen sarja. Yleisessä sarjassa on kisattu MCC Kouvolasta lainatuilla rinneautoilla. Lisää tietoa www.koneenrakennuskilta.fi sivuilla.

 

Turun saadessa Euroopan kulttuuripääkaupunki isännyyden vuodelle 2011 mäkiautoilu/rinneautoilu hyväksyttiin myös yhdeksi kulttuuri tapahtumaksi.

2010 Turussa järjestettiin Turku GP nimeä kantava kilpailu, jossa kisattiin kahdessa luokassa eli tehdasvalmiste MCC rinneautot ja omavalmiste mäkiautot. Kilpailupaikka oli kaupungin sydämessä eli taidemuseonmäki ja maali kauppatorilla. Tämä kilpailu liittyi ennakkotapahtumana kulttuuripääkaupunki vuoteen ja kisa toistuu elokuussa 2011. Lisää tietoa www.turkugp.fi sivuilla.

 

2000-luvun puolenvälin jälkeen myös opinahjot ovat lähteneet innolla mukaan mäkiautoiluun mm. Mikkelin- ja Turun AMK, Turun Ammatti-Instituutti sekä turun alueen peruskoulut kouluvaarien avustuksella ovat rakentaneet autoja ja järjestäneet koulujenvälisiä kilpailuja. Mäkiautojen rakentaminen oppilastyönä on palkitsevaa monelta näkökulmalta katsottuna, koska kohde on hyvin konkreettinen.

Kehittää taitoja mm. suunnitteluun, muotoiluun, materiaalivalintaan, komponenttikartoitukseen, työpiirustusten laadintaan, valmistustekniikkaan, testaukseen, testitulosten analysointiin, kehitystoimenpiteisiin, kilpailuprosessiin ja tiimityöskentelyyn.

 

2000-luvulla on perustettu lukematon määrä perhe- ja kaveriporukkatiimejä joista osa on tehnyt toiminnastaan hienoja kotisivuja nettiin.

 

Tässä tuli mainittua vain muutamia hankkeita ja kilpailutapahtumia lajin historiasta suomessa. Laji kokonaisuudessaan on siis osoittanut elpymisen merkkejä ja miksei, onhan kysymys ympäristöystävällisestä eko- autoilusta.

 

 

 

 


 

©2018 Mäkiauto - suntuubi.com